Älä tee kuten muut tekevät

Millaisella toimintamallilla kehittäisin verkkopalvelua?

Olen usein seurannut sivusta, kummastellut ja hämmästellyt verkkopalveluiden kehityksessä käytettävien toimintamallien jäykkyyttä – tai niiden puutetta. Eräs ryhmä toteuttaa mielellään rakenteellisia ja herkästi siiloutuvia toimintatapoja, jotka on ehkäpä opittu entisissä työpaikoissa. Toiset taas sooloilevat kuin villissä lännessä, sillä ”It’s every man for himself”!

Tuntuu siltä, että toimintamallien asiakaskokemus, tarve – eli ihminen – olisi unohtunut yhtälöstä kokonaan, molemmissa ryhmissä.

Eräs ystäväni markkinoinnin ja mainonnan alalta ohjeisti minua kerran: ”Jos haluat että sinua kuunnellaan, puhu kuulijoille hyötyä. Hyödyn kielioppi on hyvin selkeä. Siinä on vain kolme sääntöä: Yksinkertaista. Yksinkertaista. Yksinkertaista.”

”Tämä kolmen säännön oppi perustuu siihen tosiasiaan, että olemme kaikki edelleen simppeleitä luolanaisia ja -miehiä. Tyydytämme tarpeemme ja sillä selvä.” – Mari Siliämaa, intohimoinen heppatyttö ja Laboratorio Uleåborgin copywriter.

Tämä sai minut ajattelemaan: niin, tyydytetään tarve ja sillä selvä. Tarve. Verkkopalveluiden kehityksessä tarpeita tuskin ovat raskaat prosessit, ja budjettia sulattavat sekä vaikeasti mitattavat hierarkiat, joita pidetään yllä vanhoihin oppeihin perustuvilla metodeilla.

Ei. Tarve – tuo alati muotoaan muuttava abstrakti entiteetti – on asia, jota ei ratkaista vain oppikirjoihin painettujen tekstien voimin. 

Tarve toimintamalleille on yksilöllistä

Verkkopalveluiden kehitykseen kohdistuvat tarpeet eivät ole yksinkertaisia, kuten vaikkapa kymmenen kilometrin matkan taittaminen pisteestä A pisteeseen B. Esimerkkitapauksen tarve on simppeli ja toimivia ratkaisuja olemassa lukuisia: kävele, hyppää pyörän selkään tai kaverin kyytiin. Huomionarvoista on myös, että ihmisiä, jotka jakavat lähes identtisen tarpeen, on satoja – miljoonia! Siksi näitä toimintamalleja on kehitetty ja optimoitu piiiiitkään.

Sen sijaan verkkopalveluiden kehityksessä toimintamallien tarve on yksilöllistä, ja se koostuu kehitykseen osallistuvien ihmisten osaamisesta ja tavoitteista. Eli lukuisista liikkuvista ja muuttuvista osista, joista jokainen on erilainen, toisista irrallaan oleva palanen. Soveltuuko siis vuonna 2001 julkaistu ohjelmistokehityksen menetelmä nykypäivän tarpeeseen kuin nyrkki silmään? Ei, mutta kyllä se raamit luo. Yhdessä huolehdimme siitä, kuinka nämä raamit täytämme – millaisen toimintamallin muodostamme.   

Muotoile omat toimintamallisi

Tätä artikkelia kirjoittaessani meitä on Roihuanilla seitsemän ihmistä tekemässä töitä. Toteutamme kaiken kokoisia ja näköisiä verkkopalveluita monille eri alustoille – ja erilaisia toimintamalleja hyödyntäen. 

Otetaan esimerkiksi markkinointitarkoitukseen luotavien verkkosivustojen toteutus. Tarpeemme oli: matalarakenteinen, asiakasystävällinen ja läpinäkyvä toimintamalli, joka vastaa ihmisten sen hetkistä osaamista. 

Suhteellisen suoraviivainen ja asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa on kaksi sisäistä roolia ja yksi ulkoinen. Toimintamallin voisi tehdä myös laajemmalla roolipaletilla, kuten myyjä, asiakkuusjohtaja, projektijohtaja, sovellusarkkitehti ja koodari, sekä tottakai asiakas. Se ei vain nyt olisi vastannut meidän tarvetta. 

Sen sijaan, että kangistut kaavoihin ja googlaat sovelluskehityksen prosessikaavioita, katso yritystäsi ulkopuolelta. Pohdi, onko käytössäsi ne resurssit, eli osaaminen, joiden avulla voit saavuttaa verkkopalvelullesi asettamasi tavoitteen? Miten pääset asetettuun tavoitteeseen, mitä kaikkea se edellyttää? Tämä kaikki on vain strategista työtä, ja sehän meille on jo entuudestaan tuttua. 

Jos näihin on vaikea vastata, soita. Autan mielelläni ❤️

Hieno puoli verkkopalveluprojektin huolellisesti suunnitellussa ja oman näköisessä toimintamallissa on, että se vastaa varmasti tarvettasi. Eikä kenenkään pitäisi tyytyä vähempään.